Kävin eilen tuossa lähimetsässä Unskin ja Pontson kanssa lenkillä. Jotenkin jouduin mäen väärälle puolelle ja pölähdin jonkun pihaan. Siinä vaiheessa ei ollut mitään havaintoa, että missä oltiin. Kävelin pihatieltä isommalle tielle ja sit tien nimi paljasti, että olin noin 3 km eri suunnassa, missä alunperin kuvittelin olevani ja missä mun ois pitänyt olla . Pari tuntia meni oikein sujuvasti ja hyvä lenkki tuli! Onneksi tuonne ei pysty silleen ihan oikeasti eksymään, kun vaan kävelee yhteen suuntaan riittävän kauan, niin on jollakin isommalla tiellä.

Kosketusalustaa otettiin vielä yksi kierros ja se alkaa nyt kaikille olla aika selvä (jopa Unskille  ). Urho harjoitteli myös noutokapulan koskemista. Ensin tarjosi tassuja ja pyöritteli kapulaa edessään. Yritin kaikesta haistelusta naksutella, mutta mieluummin sorkki kapulaa tassuilla. Tein sit niin, että liikautin kapulaa vähän ja silloin Urho otti kapulasta suulla kiinni. Näitä tehtiin muutama, jonka jälkeen otti kapulasta kiinni/haisteli ihan omatoimisesti!

Tänään oli kauden viimeiset hakutreenit. Alue oli noin 150 m pitkä ja jonkun verran korkeuseroja. Unskilla oli neljä maalimiestä, pistoja tuli yhteensä 6. En tiennyt missä ukot olivat, paitsi että jommassa kummassa etukulmassa on yksi. Unski oli hyvin omatoimisella tuulella  Ilmaisut oli parempia kuin parilla edellisellä kerralla ja maalimieskäyttäytyminenkin oli ihan korrektia. Vauhtia oli riittävästi ja olisi ehkä toiminut paremmin ohjeiden mukaan, jos oltais tehty toinen rata putkeen, viimeinen pisto oli vasta oikeasti kunnollinen. Unski ei millään meinannut mennä suoraan, vaan alkoi (viimeistä lukuunottamatta) kaartaa keskilinjan myötäisesti. Ekalla ja tokalla pistolla huusin takas ja lähetin uudestaan, jolloin meni molemmilla sit ihan hyvin suoraan ja pitkälle. Kolmannelle ukolle lähetettäessä jäin miettimään, että huudanko takas vai en ja huusin liian myöhään. Lähetin oikealle vajaasta puolesta välistä aluetta ja Unski bongasi ukon vasemmasta takakulmasta, et silleen.... Keväällä treenitään suoria pistoja ja muutenkin säännöllisesti. Päästään sit tästä ongelmasta ja löydetään tusina uusia.   Kivaa sillä ainakin on, motivaatiossa ei ole ongelmaa!

Urholle tehtiin makkararinki. Yksi maalimies oli vähän jännittävä, kun hänellä oli palkat nahkarukkasessa. Hän otti kuitenkin rukkaset kädestä ja sit Urhokin pystyi menemään syömään makkarat. Urho teki myös kaksi pientä etsintää. Ensimmäisellä kerralla maalimies oli taas vähän jännä, kun se sillä tavalla vaan rojotti maata metsässä. Toisesta jo selvästi sai hajun ja oli paljon reippaampi. Urhoa vähän jänskättää metsässä olevat ihmiset, mutta kyllä niihin on aikaa tottua! Mitenkään pahaa jännitys ei ole, vähän arpoi, että passaako mennä vai ei. Meni kuitenkin aina ihan itse

Muutama kuva viimeviikolta ja toissaviikolta. Täällä oli silloin vähän lunta, toisin kuin nyt.