Urhon sisko Laku Joensuusta kävi tänään kylässä. Aika pian kävi ilmi, että siskokset on tempperamentiltaan hyvin samanlaiset.   Alkututustumiset suoritettiin lähes tappotunnelmissa ja kolmas maailmansotakin näytti välillä olevan aika lähellä , mutta aika pian löytyi kuitenkin yhteinen sävel ja leikki oli oikeasti leikkiä. Laku ja Urho olivat aikalailla saman korkuiset, mutta Urho on jonkun verran rotevampi ja vankempi. Pennuilla oli oikein hauskaa!  Pitää ottaa joskus uusiksi!

Muutama pimeä kuva siskoksista, ennen kuin kamera hyytyi (höyrystyi pakkasessa)

Muutama kuva viime viikon lenkiltä

 

Urhon kanssa on harjoiteltu edelleen perusasentoja ja kontaktia. Kosketusalusta on Urhosta ihan huippu ja silloin tällöin Urho saa läpsiä alustaa  En tiedä onko siitä tulevaisuuden kannalta miten paljon hyötyä, mutta onpahan yksi taito enemmän hallussa. Urho harjoittelee myös maahanmenoa ja menee oikein hyvin käsiavulla, pikkuhiljaa voitasiin ruveta liittämään temppuihin sanoja. Leikkimistä on myös harjoiteltu ja on vähän kokeiltu, että mikä olisi Urhosta kivaa. Urho tykkää ihan selvästi kiskoa ja repiä, kun se tuo lelua / rättiä vedettäväksi ihan oma-aloitteisesti. Irrottaminen ei ole ollut Urhon kanssa ongelma (toisin kuin Pontsolla...). Leikkiin on tullut myös oikeaa taistelua mukaan, Urho käyttää aika hyvin koko kroppaa ja alkaa olla itsevarmempi repiessään. Jospa tästä saataisiin tulevaisuutta ajatellen hyvä palkkauskeino!

Unski on harjoitellut takapään käyttöä käännöksissä. Käännökset on harjoiteltu imuttamalla ja aika hyvin Unski askeltaa käännöksissä, etenkin jos annan sille itse tilaa, enkä kävele päälle tms. muuta lahjakasta. Vireeseen olen myös yrittänyt kiinnittää huomiota, mutta näin kotona treenatessa ongelmana on enempi ylivire, kuin vireen puute. Noudon luovutusasentoon, samoin kuin paikallaoloihin ja perusasentoihin on harjoiteltu rauhallisuutta je kestoa. Onneksi on jo parit hallivuorot varattuna, niin näkee taas, että mihin pitää kiinnittää huomiota, kun ei treenata kotona / kovin tutussa ympäristössä.